Hei vaan kaikki taas,ajattelin kertoo sitten siintä miten musta tuntuu kun jotkut on alkanut komentamaan mua mitä mä saan tehdä ja mitä en!

Mä oon enskuussa täyttämässä 20 vuotta ja musta tuntuu et olisin vielä 2vuotias kun tosi moni on sanonut että mitä saan tehdä ja kenenkaa saisin liikkua! mun mielestä mä itse osaan päättää siintä mikä on mulle hyväksi ja mikä ei oo,joskus oon tehnyt monta virhettä asioiden suhteen  mutta ottanu opiksi   itsemurhayritykset jäi yritykseksi! mutta se ei tarkota sitä etten pystyisi itse huolehtimaan asioista tai itestäni! Mä tiedän mikä on oikein ja mikä ei,mä tiedän itse ketkä on mulle hyväksi ja ketkä ei! Mä oon joutunut kiusatuks liian monta kertaa etten jaksa enää kuunnella sitä kuinka paska oon kuinka ruma läski ja huora oon miten en osaa mitää hoitaa itse! oon kyllästyny jokasee tollaseen sanontaa koska mä oon itse sellainen kun haluan eikä kukaa voi päättää mun puolesta! mä oon erilainen kun kukaan muu ja tykkään itestäni tälläsenä vaikka ois kuinka pullee vatsa tai isopeppu tai jalat ihan sama MINÄ OON MINÄ ja tuun aina olemaan koskaan en rupee muuttumaan toisen ihmisen takia sen takia jos toinen haluaa..... ja mun pitäisi olla ilonen ja onnellinen siintä että mutta on hajotettu ja särjetty palasiks. mut en ole noista asioista on jäänyt liian isot arvet muhun. Jotenkii aina nuorempana ajattelin että alkoholi vie huolet ja murheet! oon viel nuori ja vetäny alkoholia jo niin paljon etten yhtään ihmettele jos maksa poksahtaa jossain vaiheessa mut ei niin käy! olin 15 vuotias kun mut sijoitettii 30vuorokaudeksi Kumpulaan,koska itse hommasin itteni sinne poliisienkaa tappeluiden ja alkoholin takia ja en totellu mitä omat vanhemmat sano joskus sitä ajattelee miks ei voinut uskoa! Mä asuin sitten kumpulassa 2vuotta melkein! Aluksi ajattelin että se on ihan hirvee paikka ja kaikki oli ihan hirveitä mikää ei kiinnostanut! mutta siellä kun vähä aikaa asuin sopeuduin käymään koulua,tutustumaan ihmisiin,vaikka aluksi olin tosi ilkee kaikkia kohtaan mut hyvin omasta mielestä pärjäsin! Alotin 8luokalla käymää elimäen yläastetta! aluks en tykänny koulusta ja ajatus et joudun olla siel ahisti! mut kuitenkii Läpäsin Peruskoulun! kävin hevostallilla myös missä oli aivan ihana tallinomistaja oli aina yhtä pirtee se jakso tsempata aina! varsinkii sillon kun lensin hevosen selästä! mutta en vaihtais noista muistoista mitää pois! koska Se paikka oli kun unelma verrattuna muihin laitoksiin!❤ Kumpulassa mä tajusin miten itsekkin satutin omia läheisiä sillä mitä tein! Mä synnytin aivan ihanan pienen pojan joka on mulle kaikki kaikessa!❤ Sillon mulle taas alotettii laittaa viestiä et mun lapsi kuolee nälkään en osaa hoitaa sitä en osaa tehä mitään! kaikki tulee olemaan kuulema paskaa mun elämässä! mutta Tänää mä päätin sen etten ala enään kuuntelemaan kenenkää haukkuma sanoja tai yhtään mitää! Mä oon vahva Likka ja tuun pärjäämään niiku tähäkii asti olen pärjännyt jos ei lasketa muutamia itkukohtauksia! mä nautin elämästä Mul on aivan ihana perhe ja aivan ihana Poikaystävä❤ 

BE HAPPY DONT WORRY❤